Olli Sipola, Sarja G18-W R52

Nyt on omat versioni Sarjasta G18-W valmiit, pari viikkoa pesuhuoneessa niitä rakentelin ja saunakin oli loppuvaiheessa melko täynnä työkaluja (vaimo alkoi olla riemuissaan...).

22MDF:stä tein kotelot ja harjoittelin viiluttamista subbarikoteloon joka onnistui helpommin kuin kuvittelin, joten myös nämä kotelot viilutin koivuviilulla (harmi vaan, että oli vain 150mm leveää tavaraa).

Viimeistelyn tein Osmo Color -puuvahalla. Rakennusvaiheessa sattui sellainen moka, vaikka huolella yritinkin tehdä, että koaxiaalielementin kotelon tein hieman liian suureksi, huomasin sen vielä kun kotelot oli ilman sivuja, mutta en lähtenyt liimauksia/ruuvauksia enää purkamaan.

Sittenpä tullaankin siihen tärkeimpään, eli ääneen ja se MIELLYTTÄÄ kovasti, en tiedä kuinka paljon on merkitystä tuolla väärin mitoitelulla kotelolla, mutta sitähän voi suhteellisen helposti vielä pienentää tilavuudeltaan.

Kaiutin soi tosiaankin hienosti, akustiset soittimet kuulostavat tosi hienoilta ja basso kuulostaa myös hyvältä, ei mitään kauheaa boom boom jytinää, vaan laadukasta bassoa. Kokeilin pistetaajuus testi CD:tä ja mukisematta toistaa alimmatkin taajuudet.

Sellainen läsnäolon tunne on huomattavasti parempi, kuin aikaisemmissa kaiuttimissani ja kaikkiaan ainakin omasta mielestäni paljon paremmin soiva on tämä sinun suunnittelema malli kuin edelliset kaiuttimieni. Mitään rasittavuutta en ole ainakaan vielä niissä kuullut, joten kuunteluväsymystäkään ei ole odotettavissa :)
 
Olli Sipola

Tuukka Perkola, G18-W R52

Ohessa kuvat tekemistäni G18-W kaiuttimista. Materiaalina on 20mm koivuliimalevy, pintakäsittelynä spriipetsi ja akryylilakka. Väliseinät on tehty 12mm vanerista.

Kaiuttimet seisovat paksuilla huopatassuilla, jotka on eristetty rungosta pehmeillä kumivaimentimilla. Tällä sain katkaistua akustisen kytkennän kaiuttimen ja lattian väliltä. Ongelmana oli lautalattian toimiminen kaikupohjana, joka korosti joitain alataajuuksia ja sai äänen puuroutumaan.

Refleksiputki on viritetty loivasti laskevana 25Hz:iin. Bassoelementin vaimennusvastus ei ole käytössä, eikä sitä tässä huoneessa mielestäni tarvita. Jossain vaiheessa saatan lisätä liittimet ja siltajohtimen, millä vastuksen saa otettua käyttöön.

Huone on pieni, vain noin 16 neliömetriä, rakenne on puukuitulevy + purueristeinen seinä, eli ei mikään pahin mahdollinen kaikukaappi.

Äänilähteinä on Dual 505-4 levari ja vanha Sonyn CD-soitin. Vahvistuksen hoitaa DIY putkivahvari G807 vuorovaihepääteasteella. Laite on Arto Salon suunnittelema ja A-sound -nimellä markkinoima vahvistin. Lähtöteho on noin 2X35W

Kaiutin on odotuksien mukainen. Tilavaikutelma on kolmiulotteinen ja tarkka, kaikki taajuusalueet soivat tasapuolisesti mitään korostamatta, diskantit ovat selkeät, mutta eivät missään nimessä räikeät. Viulut, lautaset ym. soivat heleänä ja tarkkana, jotkut lähes käsinkosketeltavana.

Bassokitaran kielet ja sellot soivat kaikki samalla voimakkuudella ilman alakielien häipymistä. Myös bassorumpu on napakka ja iskevä, muttei missään nimessä päällekäyvä.

Keskialue tuo laulusolistin hienosti esiin omalle paikalleen.
Kaikenkaikkiaan hieno ja erotteleva kaiutin, jonka suorituskyvystä jää moni hinnakkaampikin jälkeen!

Tuukka Perkola